LUVANVARAISTEN HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ
Munteen Metsästysseura ry.
Vahvistettu seuran kesäkokouksessa 18.8.2024
1§ YLEISTÄ
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Kaadettavaksi anottavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen hirvieläinkannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän sekä LUKE:n (Luonnonvarakeskus) suosituksiin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seuran jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
4. Seuran hirvieläinten metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan seuran kesäkokouksessa.
2§ METSÄSTYSMAAT JA YHTEISTOIMINTA
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta ja asianhoitajana toimii seuran sihteeri.
2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on löydettävissä Oma riista palvelussa. Lisäksi on huomioitava LIITE 2 maastojen käyttö LMS/Viuhkolan kanssa.
3. Seura voi kuulua hirvieläinten metsästyksen yhteislupaan. Yhteislupaan kuuluminen päätetään seuran yleisessä kokouksessa. Yhteisluvassa seuran edustajana toimii jahtipäällikkö.
4. Kaikkien seuran jäsenten on luotava hyvää yhteistyötä seuran jäseniin sekä maanomistajiin, naapuriseuroihin ja muihin sidosryhmiin.
5. Jahtipäällikkö hoitaa kaikkea virallista hirvieläinten jahteihin liittyvää yhteistoimintaa (ml. neuvottelut, sopimukset) naapuriseurojen kanssa. Jahtipäällikkö tekee myös ko. asioihin liittyvät päätökset.
3§ LUVALLISTEN HIRVIELÄINTEN LUPAHAKEMUKSET
1. Lupahakemusten tekemisestä vastaa seuran johtokunta. Kaadettavaksi anottavien luvallisten hirvieläinten lukumäärän päättää johtokunta.
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvanmyöntäjän ja mahdollisten yhteislupaosakkaiden kanssa seuran jahtipäällikkö
4§ OSALLISTUMISOIKEUS HIRVIELÄINTEN METSÄSTÄMISEEN
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan ovat oikeutettuja kaikki seuran jäsenet, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta. Tätä nuorempi henkilö (seuran jäsenen lapsi) voi osallistua jahtiin täysi-ikäisen valvonnassa ja vastuulla tätä ohjaavien lakien ja asetusten mukaisesti. Valtakirjalla vahvistetulla maanomistajan edustajalla on oikeus osallistua hirvijahtiin.
2. Ampujana tai muuten metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe ja muu lainmukainen varustus (luvat, ase, patruunat ja vaatetus). Ampuja on velvollinen näyttämään voimassa olevan metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen jahtipäällikölle.
5§ METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
1. Seuran hirvieläinten metsästyksen jahtipäällikön ja tarvittavan määrän metsästyksen varajohtajia sekä muut hirvijahtiin tarvittavat toimihenkilöt valitsee kesäkokous.
2. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan ohjeiden mukaisesti omariista portaaliin.
6§ VASTUUT
1. Jokainen osallistuu metsästykseen omalla vastuullaan ja vastaa omasta jahdinaikaisesta toimintakyvystään (esim. terveystilanne).
2. Jokaisen on perehdyttävä riittävällä tarkkuudella metsästyslakiin ja -asetuksiin sekä turvallisuusohjeisiin, seuran sääntöihin ja tähän hirvieläinten metsästyssääntöön liitteineen. Lisäksi on tutustuttava metsästäjän eettisiin ohjeisiin ja hyviin metsästystapoihin, jotka Riistakeskus ja Metsästäjäliitto ovat luoneet.
3. Metsästäjä vastaa itse lain ja asetusten mukaisista luvista, niiden voimassaolosta ja varusteista. Luvat on pidettävä aina mukana jahdissa (aseen hallussapitolupa, metsästyskortti ja ampumakoe).
4. Ampujana toimiva ei saa osallistua jahtiin päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena.
5. Ampujana toimivan jäsenen on pidettävä yllä hyvää ampumataitoa. Suositellaan ennen hirvimetsästyksen alkua ammunnan harjoittelua 75 metrin matkalta vapaalta kädeltä 4 laukausta paikallaan olevaan ja 6 laukausta liikkuvaan hirvitauluun (4+6 ls.).
7§ METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
1. Hirvieläinten jahdin aloittaminen päätetään seuran kesäkokouksessa.
2. Hirvieläinten metsästyspäiviä ovat pääsääntöisesti metsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Ensimmäisen jahtipäivän jälkeen jahtipäällikkö päättää jatkossa toteutettavat hirvijahtipäivät ja ilmoittaa ne seuran WhatsApp ryhmässä.
3. Hirvenmetsästykseen osallistutaan seuran jahtipäällikön ilmoittamassa paikassa laitamalla nimensä osallistujaluetteloon. Jahtipäällikkö toimittaa osallistujaluettelot lihankäsittelyryhmän johtajalle lihanjaon perusteeksi.
4. Jahtipäällikkö päättää metsästykseen osallistuvalle henkilölle luvasta osallistua jahtiin ilmoitettua aikaa myöhemmin sekä mahdollisesti lähteä jahdista erityisen syyn johdosta sen ollessa vielä kesken.
5. Pieniä hirvieläimiä metsästetään kauden alusta lähtien kesäkokouksessa päätetyn periaatteen mukaisesti (vahtiminen, yleinen jahti, maksut). Vahtimalla metsästettäessä on metsästäjän huolehdittava: jahdista ilmoittaminen seuran WhatsApp ryhmässä (aloittamien ja paikka + mahd saalis), käytettävissä oleva lupamäärä, havainto-/saaliskirjaukset Oma riistaan ja turvallinen ampumasektori. Tarvittaessa tehdään pienten hirvieläinten metsästykseen erillinen ohje, jonka mukaan toimitaan.
6. Hirvijahdin maastojen käytöstä päättää jahtipäällikkö tarkoituksenmukaisimmalla tavalla huomioiden käytössään olevat resurssit (ampujat, ajohenkilöstö, koirat).
7. Jos jahtipäällikkö on estynyt osallistumaan luvallisten hirvieläinten jahtiin, hän määrää poissaolonsa ajaksi yhden metsästyksen varajohtajista metsästyksenjohtajaksi.
8. Hirven metsästyksessä käytettävien koirien käytön periaatteet sovitaan syksyn hirvipalaverissa kesäkokouksessa päätetyn linjauksen mukaisesti.
9. Johtokunta tekee hirvijahdin aikana hirvieläintilanteen välitarkastelun (KAS1 välitarkastelun jälkeen) alustavasti noin marraskuun puolivälissä. Tämän jälkeen johtokunta päättää periaatteen hirvieläinten metsästyksen jatkamisesta sekä lopettamisesta. Johtokunta vastaa hirvieläinten jahdin päätökseen liittyvistä ilmoituksista.
8§ KAATAJAMÄÄRITYS
1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka todennäköisemmin on ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman.
2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee jahtipäällikkö kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia.
9§ SAALIINJAKO
1. Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat hirvenkaatajalle. Mahdollisten metsästysvieraiden osalta tämä sekä mahdollinen muu saalisosuus päätetään ennakkoon johtokunnan toimesta.
2. Saaliinjako tapahtuu päiväkohtaisesti jahtiin osallistuvien henkilöiden kesken tasaosuuksin. Seuran taloudenhoitaja ja lihankäsittelyryhmän johtaja esittävät lihoista perittävän maksun jahtipäällikölle ja/tai seuran puheenjohtajalle vahvistettavaksi. Sisäfileiden jako suoritetaan lihankäsittelyryhmän toimesta jahtiin osallistuvien kesken erillisen vuoroluettelon mukaisesti, jäsenlista toimii pohjana vuoroluettelolle.
3. Mahdolliset viikolla tapahtuvien jahtien saalit laitetaan seuraavan viikonlopun jahtipäivän saaliiseen ja nämä lihaosuudet jaetaan ko. tapahtumiin osallistuvien henkilöiden kesken tasaosuuksin. Tässä tapauksessa vain toiseen tapahtumaan osallistuminen ei vaikuta vähentävästi lihaosuuden suuruuteen.
4. Jahtipäällikkö ilmoittaa seuran WhatsApp ryhmässä lihanjaon ajankohdan sekä kulloinkin jaettavasta lihaosuudesta perittävän maksun. Maksu peritään lihanjaon yhteydessä. Jäsenen ollessa estynyt hakemaan lihaosuuttaan ilmoitettuna ajankohtana, hänen on itse huolehdittava lihanosuutensa noutaja sekä maksu.
10§ RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYDET
1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille (esim. metsästyksen johtajan määräysten rikkominen). Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvoitteista.
2. Seuran sääntöjen, tämän hirvieläinten metsästyssäännön ja hyvien metsästystapojen rikkomisen käsittelevät metsästyksenjohtaja ja johtokunta yhdessä nojautuen seuran kokousten päätöksiin. Johtokunta tuo tiedoksi havaitsemiansa epäkohtia yleiselle kokoukselle.
11§ PEIJAISET
1. Peijaiset ovat pitkään jatkunut perinteinen tapa kiittää metsästysmaiden maanomistajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaisjuhlalla edistetään ja lujitetaan seuran ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
2. Seura järjestää peijaiset yleisissä kokouksissa päätettyjen periaatteiden mukaisesti.
12§ HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
1. Tähän vuosittain vahvistettavaan hirvieläinten metsästyssääntöön liitteineen on jokaisen hirvijahtiin osallistuvan seuran jäsenen perehdyttävä sekä velvoitetaan noudattamaan sitä.
2. Tämä metsästyssääntö on seuran jäsenten nähtävillä metsästysmajan ilmoitustaululla ja seuran kotisivuilla.